7 syytä, miksi kissaa ei kannata päästää ulkoilemaan vapaana

⓵ Tuskin kukaan aidosti kissaansa rakastava päästää sitä menemään teille tuntemattomille. Joskus on kuullut sanottavan hyvin, että pahin kissavihaaja on se, joka päästää kissansa yksin keskelle liikennettä ja muita vaaroja.

⓶ Kissa kantaa luonnosta todella paljon sairauksia, eikä niistä monikaan näy päällepäin. Kissa ei välttämättä näytä heti, jos jokin on vialla, joten sitä ei myöskään kannata kovin paljon kyhnytellä ja pusutella. Se voi kantaa mm. Toksoplasmaa, joka voi tarttua myös ihmiseen.

⓷ Kissa on Suomen luonnossa minkkiin verrattava vieraslaji ja se aiheuttaa paljon tuhoa, koska se suurimmaksi osaksi metsästää vain metsästämisen ilosta, ei syömistarkoituksessa.

⓸ Kun päästetään leikkaamattomia kissoja ulos, ne lisääntyvät täysin hallitsemattomasti ja naaraalle voi koitua kohtaloksi jatkuva paksuna oleminen, eikä se pääse missään vaiheessa palautumaan kunnolla. Myös pennuille voi koitua kohtaloksi se, että naaraalla ei ole annettavana tarpeeksi ravintoa, kun edelliset pentueet on imeneet sen "kuiviin".

⓹ Pennuille voi koitua kohtaloksi myös Suomen sääolosuhteet. Jos niitä ei löydetä hyvällä tuurilla tarpeeksi ajoissa tai emo ei saa vietyä kaikkia turvaan, niin todennäköisesti ne menehtyvät ravinnonpuutteeseen tai kylmyyteen. Ellei jopa joku peto vie niitä. Jopa aikuiselle kissalle Suomen talven pakkaset ovat liian kovia.

⓺ Kaikki luonnossa tapahtuva lisääntyminen kasvattaa luonnon kissapopulaatiota, kissoista tulee villikissoja ja myös emon mukana kulkeneet pennut saattavat astua emonsa tai sisaruksensa sukukypsiksi tultuaan, joka taas aiheuttaa sisäsiittoisuutta tai liian nuorelle pennulle olla kohtalokasta.

⓻ Se on kielletty myös laissa. Vapaana valvomatta kulkeva kissa tulkitaan heitteillejätetyksi.

Vieläkö aiot päästää kissasi yksin ulos?

‟Ihmisen puhtauden saa selville tarkastelemalla, pitääkö kissa hänestä„

Eläinten viikko 2018 ᛫ Mitä lemmikki vaatii?

Millaiset ovat erityisesti kissan tarpeet?

Moni nisäkkäistä on laumaeläin ja luonnossa ne elävät suurissa - usein useamman kymmenen yksilön ryhmissä. Tästä johtuen niitä tulisi olla vähintään kaksi. Kun eläimellä on tilava, virikkeellinen asumus, oikeanlainen ruokavalio ja mahdollisuus päästä touhuamaan lajikumppaniensa kanssa, se usein pysyy myös terveempänä ja niiden puuhailuja on myös omistajan kivempi seurata.

Lemmikkiä tulee käsitellä varoen. Erityisesti pieniä jyrsijöitä täytyy kohdella kevyin ottein, niitä ei saa puristaa eikä päästä putoamaan. Eläintä ei myöskään saa päästää sille mahdollisesti vaaralliseen paikkaan.

Luonnossa kissa saalistaa ravinnokseen pieniä jyrsijöitä, useamman päivässä. Jokainen vaaniminen ja hyökkäys ei kuitenkaan johda toivottuun lopputulokseen, joten itse ravinnostaan huolehtivalla kissalla riittää puuhaa, eikä sillä tule tylsää. Sisäkissa sen sijaan harvemmin joutuu itse ruokansa saalistamaan, joten niiden suurin hyvinvointiongelma on tylsyys. Kissa on täysin riippuvainen ihmisestä.

Luontaisesti aktiivisen elämän omaavan pienen pedon pitkästyessä seuraukset voivat olla ikäviä. Kissa saattaa lievittää pitkästymistään hakemalla omistajaltaan huomiota ikävilläkin keinoilla, esimerkiksi maukumalla jatkuvasti tai hyökkäilemällä ohikulkeviin jalkoihin. Tekemisenpuutteesta saattaa myös seurata stressaantumista tai sairastumista. Toisinaan myös masentumista ja kissa nukkuu tavallista enemmän. Jos kissalla on tarjolla jatkuvasti ruokaa, se saattaa käydä kupilla useammin, kuin oikeasti nälän tullen, josta taas usein seuraa ylipainoa. Kissan arkea voi piristää monin tavoin ja on helppoa keksiä erilaisia keinoja kissan virikkeellistämiseksi.

Monet kissat kiinnostuvat usein luonto-ohjelmien liikkeistä ja äänistä. On myös olemassa kissoille tarkoitettuja nauhoitteita, joissa olevat riistaeläimet saattavat herättää kissan mielenkiinnon. Jotkut kissat innostuvat myös pyydystämään urheiluohjelmien vauhdikkaita urheilijoita. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, että televisio säilyy ehjänä myös kissan leikkien aikana, eikä ole vaaraa aiheutua onnettomuutta.

Myös kännykköihin, tietokoneisiin ja tabletteihin on saatavilla kissoille suunniteltuja metsästyspelejä, joissa saalistettavana on usein erilaiset jyrsijät ja linnut tai laser. Kissan koskiessa tassulla ruutua, eläin saattaa vinkaista saaliseläimen tapaan. Eläinkaupoista ja netistä on saatavilla myös kissojen aktivointiin ja metsästysviettin harjoittamiseen tarkoitettuja laservaloja, joissa olevaa valotäplää kissa voi jahdata ja metsästää.

Teknisten keinojen miinuspuoli on se, että kissa voi hyödyntää vietistään ja käyttäytymisestään vain osan. Se voi havainnoida saaliin, vaania sitä ja hyökätä, mutta sille ei jää tassuihin mitään saalista kuritettavaksi. Teknisten keinojen lisäksi voi siis ottaa vaikka leikkihiiren, jonka avulla kissa saa hyödyntää loputkin metsästysvietistään ja -käyttäytymisestään.

Ruuan syöminen kupista ei tuo kissalle juurikaan haastetta, joten myös sitä voi käyttää kissan aktivoimiseen eri tavoin. Ruokaa voi esimerkiksi piilottaa asuntoon etsittäväksi tai laittaa aktivointileluun, jollaisen voi tehdä itse tai ostaa valmiina. Tässäkin on kuitenkin syytä olla tarkkana, että kissan päivittäinen energiansaanti ei kasva liian suureksi. Ylipaino on vaarallista myös kissoille.

Myös ulkoilu on kissalle luonnollista toimintaa ja moni sisäkissa kaipaa sitä. Kissaa ei kuitenkaan voi päästää yksin ulkoilemaan, sillä kaupunkielämä on vaarallista sille, mutta myös maalla petoeläimet ovat vaaraksi sille, kuten myös kissa on luontomme eläimille. Jotkut rakentavat kissoilleen ulkohäkkejä, mutta moni kissa nauttii myös valjaissa ulkoilusta, kun ne ovat jo tuttu juttu (valjaisiin totuttamisesta tulossa oma postauksensa).

Sisustuksellakin on suuri vaikutus kissan hyvinvointiin ja aktiivisuuteen. Kunnollinen raapimispuu on kissalle välttämätön. Raapiessaan pystysuoraa pintaa se jättää samalla myös hajumerkkejä anturoiden välissä sijaitsevista hajurauhasista, jättää merkiksi näkyvät kynnenjäljet ja irrottaa kynsistään uloimman kuoren paljastaakseen uuden terävän kynnen.

Kynsimien on kissalle välttämätön tarve, eikä sitä voi opettaa pois, mutta sen voi opettaa raapimaan toivottuja asioita. Hyvän raapimapuun pitää olla riittävän korkea ja tukeva, koska usein kissa haluaa venyttää itseään koko pituudeltaan sitä vasten ja varata koko painonsa raavittavan pinnan varaan. Eläintarvikekaupoissa myytävät puut ja tolpat ovat usein liian matalia ja hepposia. Raapimapuu on mahdollista rakentaa myös itse esimerkiksi puutolpasta ja sisalköydestä, tai vaikka kokolattiamaton palasta. Myös vanha nojatuoli sopii kissalle raavittavaksi.

Myös kissa - kuten moni muukin nisäkäs - on laumaeläin, joten lajitoverit ovat aina vain hyvä asia, mikäli ne tulevat toimeen keskenään. Niiden seura toisilleen on korvaamaton keino torjua tylsyyttä ja niillä on toisensa myös omistajan ollessa pois kotoa. Vaikka karvakorvista ei koskaan tulisikaan kylkikyljessä nukkuvia ja toisiaan peseviä sydänystäviä, pelkkä rauhanomainen rinnakkaiselokin tarjoaa kissoille väriä ja monipuolisuutta arkeen. Vihamielisesti tai pelokkaasti toisiaan kohtaavia kissoja ei tietenkään tule asuttaa saman katon alle.

Ruokinta on kissalle myös yksi hyvinvoinnin kulmakivistä. Oikeanlainen ravinto vaikuttaa kissaan monella tapaa. Kissa on saalistaja ja peto, joten liharuoka on sille välttämätöntä. Kaikki kissanruuat eivät ole laadukkaita ja harvemmin sisältävät juurikaan lihaa, joten on tärkeää katsoa, mitä mitäkin ruoka sisältää. Märkä- ja tuoreruuat ovat kissalle välttämätöntä, sille ei ole riittävää pelkkä kuivaruoka. Jotkut pitävät kissaansa täysin raakaravinnolla (raakaruokinnasta ja oikeanlaisesta ruokinnasta on tulossa postaus), mutta silloin täytyy muistaa myös kissan tarvitsemat vitamiinit ja lisäravinteet. Kissoille voi silloin tällöin tarjota myös esimerkiksi kokonaisia tipuja, pienjyrsijöitä tai kaloja.

Eläinten viikko 2018 ᛫ Mistä hankkia lemmikki vastuullisesti?

On tärkeää hankkia eläin vastuullisesti paikasta, jossa se on syntynyt ja kasvanut hyvissä oloissa. Älä kannata pentutehtailua - edes säälistä. Pentutehtailu on toisinaan hankala tunnistaa, mutta sen selkeimpiä tuntomerkkejä ovat ehkä tarjoutuminen tuomaan pentu kotiin asti, pennun luovuttaminen esimerkiksi huoltoasemalla, pennun emoa, sisaruksia tai kasvuolosuhteita ei pääse näkemään ja pennun myyjä painostaa usein ottamaan sen.

Pentutehtailijat teettävät pentuja ainoastaan rahan takia, välittämättä niiden terveydestä, hyvinvoinnista tai olosuhteista, joten eläinten olosuhteet ovat karmaisevat. Pentutehtaat tuottavat usein suosittuja rotuja tai niiden sekoituksia. Vaikka myyjä vakuuttelisi kissan rotutaustasta, eläimessä ei ole kyseistä rotua välttämättä ollenkaan.

Paikoissa, joissa kissojen lukumäärä on suuri ja hygienia heikkoa, sairaudet leviävät helposti. Epämääräisissä oloissa syntynyt ja kasvanut pentu voi olla vakavasti sairas. Minkä pennun hankintahinnasta säästää, voi myöhemmin joutua maksamaan moninkertaisesti eläinlääkärikulujen muodossa, mikäli pentu sairastuu. Kaikki virussairaudet eivät parane kissoista kokonaan, vaan tauti saattaa jäädä piilemään elimistöön, jolloin stressi tai yleiskunnon heikkeneminen voivat aktivoida virukset uudelleen.

Vaikka tuntisitkin sääliä pentutehtaan surkeita pentuja kohtaan, jokainen otettu ja maksettu pentu tukee epäeettisen toiminnan pyörimistä ja jatkumista. Pennun ostamisen sijaan voit auttaa niitä ilmoittamalla eläinten epäasiallisesta kohtelusta esimerkiksi paikkakunnan eläinsuojelviranomaiselle tai SEYn eläinsuojeluneuvojalle.

Suomessa on paljon vastuullisia rotukissojen kasvattajia, sekä myös monia kotia etsiviä aikuisia ja nuoria maatiaiskissoja. Kissoja on paljon eri värisiä ja luonteisia, kissarotujakin on nelisenkymmentä.

Kissan hankintaa on kuitenkin pohdittava tarkkaan. Se voi elää jopa kaksikymmentä vuotta ja kiintyy ihmisiinsä lujasti myyteistä huolimatta. Kissan kuluihin, kuten tarvikkeisiin, ruokintaan ja mahdollisesti myös eläinlääkärikuluihin menee vuosien aikana useita satoja, ehkä jopa tuhansia euroja. Jotta kissan elämä ja yhteiselo sen kanssa olisi mahdollisimman onnellinen, on kissaa hankkiessa syytä ottaa huomioon muutamia asioita.

Kuinka paljon olisit valmis antamaan aikaasi kissalle? 
Kuinka seurallisen rodun haluat? 
Hankithan kissallesi tarpeeksi aktiviteetteja? 
Riittääkö sinulla innostus hoitamaan turkkia?

Suuri teko - niin kissojen, kun myös eläinsuojelun kannalta - olisi antaa koti kodittomalle kissalle. Niin SEYn, kuten myös muun eläinsuojeluyhdistyksen ja löytöeläinkodin hoivissa on tälläkin hetkellä paljon nappisilmiä, jotka kaipaavat omaa ihmistä ja rakastavaa kotia.

Vaikka lemmikin heitteillejättö on rikos, Suomessa hylätään silti vuosittain useita satoja kissoja. Onnekkaat karvakorvat päätyvät eläinsuojeluyhdistyksen ja kissatalojen hoiviin, joissa ne hoidetaan kuntoon ja valmiiksi muuttamaan uusiin rakastaviin ja vastuullisiin koteihin. Ei niin onnekkaat yksilöt paleltuvat hengiltä tai joutuvat likeenteen ja petojen uhriksi. Eläintalojen resurssit ovat rajalliset ja kissojen määrä valtava, joudutaan silti moni tervekin lemmikkikissa lopettamaan, joten vastuullisen kodin tarjoaminen on siis eläinsuojeluteko, sekä myös pelastaa monta tervettä kissaa lopetukselta.

Aikuinen kissa on helpommin tulkittavissa ja siitä on hlpompi päätellä, minkälainen seuralainen se on, toisin kuin pennusta. Kissatalojen hoitajat osaavat kertoa yksilöistä paljon ja, kun kissoihin tutustuu vielä lisäksi ajan kanssa, voi valita itselleen ja elämäntyyliinsä sopivan yksilön. Suurinosa kissatalojen asukkaista on eläinlääkärin tutkimia, rokotettuja, tunnistusmerkittyjä sekä leikattuja.

Eläinsuojeluyhdistykseltä kannattaa kysyä myös pentuja. Kesäisin yhdistykselle löytää tiensä moni tiine kissa ja emo poikasineen. Usein yhdistyksiltä lähtevätkin pennut on jo valmiiksi steriloituja tai kastroituja. Varhaisteriloitu pentu on uudelle perheelle ehkä helpompi, sillä pennun saavuttaessa sukukypsyyden, ei tarvitse enää huolehtia sen leikkauttamisesta.

Eläinsuojeluyhdistyksen kautta kannattaa selailla kodittomia karvakorvia myös internetistä löytyviltä myytävien eläinten palstoilta. Varo kuitenkin pentutehtailijoita.

Eläinten viikko 2018 ᛫ Lemmikkieläimen vastuullinen hankinta

Eläinten viikko on vuosittain 4.-10.10. vietettävä teemaviikko, jonka ensimmäinen päivä on kansainvälinen Eläinten päivä. Suomessa Eläinten viikkoa on vietetty SEYn aloitteesta vuodesta 1959 lähtien.

Eläinten viikolla nostetaan keskusteluun vuosittain vaihtuva ajankohtainen tai muutoin merkittävä eläinsuojeluteema. Vuonna 2018 teemana on lemmikkieläimen vastuullinen hankinta. SEY tuottaa ajankohtaisesta teemasta materiaalia lapsille, suurelle yleisölle sekä päättäjille.

©SEY, Suomen eläinsuojelu

Jokainen vankeudessa syntynyt ja kasvanut eläin on enemmän tai vähemmän riippuvainen ihmisestä ja siksi on tärkeää ottaa siitä vastuu alusta asti. On tärkeää miettiä tarkkaa, mistä eläin kannattaa hankkia, mitä eläin vaatii ja onko itse soveltuva omistajaksi. Onko sinulla antaa kaikki, mitä eläin tarvitsee? Seuraavan viikon aikana käsittelemme edellämainittujen asioiden lisäksi myös muita hankintaan ja omistamiseen liittyviä vastuuta tarvitsevia asioita - ehkä enemmän kissoihin painottuen.

Eläinten viikon postaukset:

"Ai, se olikin kissa!"

Taas on ollut hetken hiljaiseloa muuttokiireiden takia, jotka kyllä vielä jatkuvat, mutta josko tähän väliin saataisiin tännekin vähän kuulumisia kerrottua.

Niin monta hommaa on tällä hetkellä tulilla, mutta me heitettiin hetkeks Lucan kanssa ne ajatukset takavasemmalle ja on käyty nyt muutaman kerran herättämässä hämmennystä kotopuolen paikallisella kirppiksellä. On saatukin paljon hämmentyneitä katseita ja kommentteja, mutta ylpeänä voin taas todeta, kuinka rohkee ja mukautuvainen tuo poika on, vaikka oli uusi paikka, uudet hajut ja uusi tilanne. Se ei ole ollut millänsäkään vieraiden ihmisten huomiosta ja rapsutuksista, vaan uteliaana viipottaa meneen, kun vanha tekijä.

Oon päässyt paljon keskustelemaan myös siitä, kuinka outo ja harvinainen näky valjaissa oleva kissa on julkisilla paikoilla ja kuinka se osaa olla nätisti valjaissa, mutta ehkä kaikkein eniten kysytyimmät kysymykset ovat olleet, että pidänkö tätä kissaa ollenkaan vapaana ulkona ja, että saalistaako se. Saatiin myös eräältä herrasmieheltä kommentti, että hän luuli sen ensin olevan koira (myös pojan koolla oli varmasti osaa tähän). Kaikkein parasta kuitenkin on nähdä se hymy ihmisten kasvoilla, mikä tulee tuon kissan nähdessään.

Lucasta on tullut jo melkeinpä kirppiksen vakiomaskotti.

‟Kissakahvilat on jo ihan lääst siison, meilläpäs onkin kissakirppis„

Ennen kun vein Lucan ensikerran paikalle, kyselin, että kuinka siellä on mahdollista kissan kanssa toimia. Sain vastaukseksi vaan, että mikä siellä on koiran kanssa sallittua ja, että harvemmin kissoja on kenelläkään mukana. Olisi aivan mahtavaa saada yleistymään se, että ihmiset ottaisivat kissansa mukaan menoilleen sen sijaan, että avaavat vain sen ulko-oven ja kissa lähtee omille teilleen, ties minne. Silloin olisi varmasti myös turvallisempi olo niin kissalla kun omistajallakin. Kissa tietäisi olevansa turvassa ja omistaja tietäisi kissansa olevan turvassa ja, että missä se kulkee. Omasta mielestäni kissa ainakin toisinaan kulkee myös paljon helpommin mukana kuin koira. Jokainen kissa ihmisen mukana on kissa pois Suomen luonnosta.

‟Tavallisia kissoja ei ole olemassa„

Riisinjyvän kokoinen, suuri apu

Suomessa karkailee ja katoaa kissoja ihan älyttömiä määriä. Moni kissa päätyy lopulta löytöeläinkotiin, eikä välttämättä enää koskaan palaa omistajansa luokse. Tämänkin asian voi muuttaa vain pienellä teolla. Nimeä kissasi - vain pienellä teolla se kantaa loppu elämänsä mukanaan sinun tietojasi ja mitä ikinä tapahtuukaan, kissa löytää aina takaisin luoksesi.
Vaikka kissa olisikin sisäkissa, ei niistä ketteristä karvakorvista koskaan tiedä, minkä oven avautuessa tai ikkunan tuulettaessa ne päättävät luikahtaa ulos. Siru ei ole koskaan turha.

Miljoona mikrosirua on ehkä yksi parhaista projekteista, mitä tiedän. He kiertävät ympäri Suomea siruttamassa mahdollisimman monia eläimiä kissoista koiriin, aina kanien ja marsujen kautta fretteihin ja jopa minipossuihin. He tekevät sitä vapaaehtoisesti, täysin harrastuksenaan. Heidän kohderyhmänsä on kennelnimettömät kissat ja koirat.

Kissan siruttamiseen menee vain pari minuuttia, se maksaa ainoastaan 2-2,50€, mutta se voi pelastaa karvakorvan hengen ja saat sen takaisin karkureissuiltaan. Eläinlääkärillä siruttaminen jopa toimenpiteen yhteydessä maksaa n. 25€, vaikka kissan hengen arvo onkin rahassa mittaamaton. Sirun laittaminen on vain pieni pistos, joten se ei kissaa juurikaan satu, vaikkakin epämiellyttävältä ehkä tuntuukin.

Mikrosiru on pieni riisinjyvän kokoinen siru, joka kissoilla laitetaan asettimella lapaluiden välissä olevaan pieneen pussiin, jossa kudos pääsee tarttumaan siihen ja se pysyy paikallaan. Miljoona mikrosirua -projekti huolehtii myös tietojen rekisteröinnin, eikä omistajan tarvitse huolehtia muuta kuin, että sirun tiedot pysyvät ajan tasalla. Sirun tiedot rekisteröidään Suomen Kissaliiton rekisteriin ja ne sisältävät kissannimen, rodun, karvanlaadun, sukupuolen, värin sekä omistajan nimen, osoitteen ja puhelinnumeron. Rekisterien omistajatiedot näkevät löytöeläintalot, viranomaiset ja eläinlääkärit. Lisäksi myös Siruhaku.fi, joka on maksuton palvelu ja kaikkien löytöeläimiä löytäneiden vapaassa käytössä ympäri vuorokauden.

Lisää tietoa projektista ja tulevista tapahtumista löydät sivulta
www.miljoonamikrosirua.fi
Sekä myös Facebookista

Suuri kiitos ja kunnianosoitus projektissa osana oleville - sirutettuja eläimiä on jo 4401 ja luku vain kasvaa!

  

Sekä myös hurjat onnittelut - tasan kahden kuukauden päästä tulee vuosi ensimmäisestä sirutuksesta!

"Turvasirun avulla koditon eläin löytää tiensä takaisin kotiin ja jännittävä seikkailu voi päättyä onnellisesti"

Kun lisäät mikrosirutetun eläimen tiedot Turvasiru-palveluun, annat sille parhaan turvan. Jos katoavan lemmikin tiedot ovat Turvasiru-palvelussa, eläinsuojeluviranomaiset voivat eläimen löydettyään selvittää tunnusluvun avulla omistajan tiedot ja ottaa yhteyttä välittömästi. Turvasiru.fi on täysin suomalainen ja se on toiminnassa ympäri vuorokauden.

Koodilla 'valjastettu' saat 3€ arvoisen alennuksen aktivointikoodista, Turvasiru.fi-nettikaupasta. Alennus on voimassa vuoden 2018 loppuun.

Kävin siruttamassa Lucan, kun Miljoona mikrosirua oli paikallisessa Faunataressa käymässä. Poika ei ollut moksiskaan sirun laitosta, vaan keskittyi kaikkeen muuhun. Ei se ehtinyt edes nuolasta, kun siru oli jo paikoillaan. Voin sanoa olevani ylpeä tuosta karvapyllystä, kun se kerrankin osasi käyttäytyä sivistyneesti ja siruttajakin kovin tykästyi uteliaaseen pusupoikaan. Eikai se sirutus niin kamalaa ollutkaan, kun siruttajakin sai pusun nenän päähän. Alunperin en ollut ajatellut ollenkaan siruttaa Lucaa, mutta kun aloimme enemmän ulkoilla, aloin sitä pohtia ja ratkaisun teki ilmoitus, että Miljoona mikrosirua on tulossa vain muutaman kilometrin päähän.

‟Jumala loi kissan, jotta ihminen saisi silittää tiikeriä„

Valjastettu

Heipsan!

Tässä on Lucifer, kotoisammin Luca. Luca on lokakuussa 2016 syntynyt maatiaispoika. Se on pienestä asti oppinut oleen valjaissa ja kasvanut koirien kanssa, joten myös lenkkeily sen kanssa sujuu, vaikkakin ei ihan samalla tavoin, kun koiran kanssa, mutta se kulkee häntä pystyssä rinnalla ja välillä jää tutkimaan ympäristöä, mutta jatkaa pyynnöstä matkaa. En voisi ikinä kuvitella päästäväni Lucaa yksin vain ovesta ulos. Tosin tuskin se minnekään lähtisikään, jos en menisi mukaan.

Mistä idea blogiin sitten lähti?

Varsinainen idea lähti siitä, että olimme Lucan kanssa kerran keskustassa ja se käänsi paljon katseita istuskellessaan kantokopan päällä odotellessamme miestäni kaupasta. Monet lapset pysähtelivät katsomaan ja saimme siihen myös vanhemman pariskunnan ihailemaan. Kuinka paljon huomiota herättikään kissa kaupungissa - valjaissa ja ihmisen kanssa. Entä kuinka paljon huomiota herättää yksin, vapaana kulkeva kissa? Ei läheskään niin paljon, toisinaan ei juuri ollenkaan. Myöhemmin sain kommentin, kuinka hyvää PeeÄrrää (public relations) se on valvotun ulkoilun puolesta. Silloin päätin haluavani ajaa asiaa enemmän, hoitaa siitä oman osuuteni ja päätin perustaa blogin, koska asia on myös todella lähellä omaa sydäntäni.

Olen lapsesta asti surrut sitä, kuinka paljon meillä Suomessa on kulkukissoja. Kuinka monia satoja ihmisten lemmikkikissoja täällä kulkee vapaana. Kissa ei ole Suomen luonnon eläin, sen ei kuulu kulkea siellä yksin vapaana. Kuinka paljon vaaroja se luonnossa kohtaakaan. Eihän kukaan aidosti lemmikkiään rakastava päästä kissaansa kohtaamaan vaaroja yksin, ilman mitää suojaa ja turvaa, eikö niin? Onko se oikein ihmiselle, että hänen lemmikkinsä on teillä tuntemattomilla. Ei tiedä, miten se voi, missä se on, milloin se palaa, vai palaako ollenkaan. Miksi ottaa kissa, jos sen aikoo päästää vain jonnekin vaeltelemaan? Onko se oikein kissallekaan, että se päästetään yksin suureen maailmaan, teille tuntemattomille?

Kun kissa on valjaissa ja jatkuvasti näkö- sekä kosketusetäisyydellä, on itsellänikin paljon parempi olla, kun tiedän, missä kissani menee ja, että sillä on kaikki kunnossa. Voin kuvitella, että myös kissa, joka on syntynyt ja kasvanut ihmisten keskellä, voi paremmin, kun sillä on kaksijalkainen tukipilari jatkuvasti mukana.

‟Kissaa ei tulisi koskaan päästää kytkemättömänä ulos. Kissa on Suomen luonnossa haitallisuudessaan minkkiin verrattava vieraslaji, joka tappaa pääsääntöisesti muuten kuin syömistarkoituksessa huomattavat määrät luonnonvaraisia lintuja ja pikkunisäkkäitä„

Jos jossain on koira irti, ilman ihmistä, asiasta ilmoitetaan heti jonnekin ja se yritetään mahdollisesti ottaa kiinni. Jos jonkun koira on yksin luonnossa, siitäkin ilmoitetaan eri paikkoihin ja mahdollisesti etsitään jopa jäljestyskoirien voimin. Miksei kissojen kohdalla ole näin? Miten kissat eroavat koirista lemmikkinä? Koiria ei saa pitää vapaana, koska on lintujen ja muiden eläinten pesintäaika. Miten kissan sitten voi päästää? Se on vielä "pahempi" saalistaja ja tuhoaja kun koira. 

‟Heitteillä oleva eläin tarkoittaa lemmikkieläinten suojelua koskevan yleissopimuksen ensimmäisen artiklan 5 kohdan mukaan joko koditonta lemmikkieläintä, tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.

Edelleen saman sopimuksen 4 artiklassa säädetään eläinten pidosta siten, että henkilö, joka pitää lemmikkieläintä tai on suostunut siitä huolehtimaan, on vastuussa eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi lemmikkieläintä pitävän henkilön tulee järjestää eläimelle tila, hoito ja huomio lajin ja rodun perusteellaeläimen tarpeiden mukaisesti ja erityisesti antaa eläimelle riittävästi sopivaa ruokaa ja vettä sekä tilaisuuksia liikuntaan. Erityisesti tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin eläimen karkaamisen estämiseksi.

Mikäli edellä mainittuja ehtoja ei ole täytetty, ei eläintä saa pitää lemmikkinä.„

- Poliisin ylijohto

Yllä olevan katkelman sisältäneessä poliisin lausunnossa käy ilmi myös seuraava; 

‟Kissojen ulosteen on todettu olevan infektioituneen lihan ohella keskeisin tartunnanaiheuttaja toksoplasoomi-nimiseen tautiin, jonka aiheuttaja on Toxoplasma gondii-niminen alkueläin.

"Taudin tärkein ilmenemismuoto on sikiön toksoplasmoosi, jokavoi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti aiheuttaa sikiölle elinvaurioita. Suomessa syntyy vuosittain noin  50 synnynnäisen toksoplasmoositartunnan saanutta lasta, joista suurin osa on syntyessään oireettomia. Myöhemmin, 10-20 vuoden kuluessa, lähes kaikille ilmaantuu näkö-, kuulo-, tai aivovaurioita. Jos tauti todetaan heti syntymän jälkeen, vammat voidaan välttää lääkityksellä. Taudin ehkäisynä etenkin raskausaikana odottavan äidin on syytä välttää tartunnanlähteitä, kissoja ja raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa" (Huovinen, Pentti: Lääkärikirja Duodecim, 7.1.2008)„

Näiden kysymysten tiimoilta voimme jokainen pohtia, miksi luonnossamme on niin paljon kissoja vapaana.


Ps. Rakastan kissojen valokuvaamista ja haluaisin tehdä sitä enemmänkin, kun vain oman kissani kanssa. Ehkä jopa erikoistua kissavalokuvaajaksi. Ulkona kuvatuilta kissoilta en kuitenkaan poista valjaita, enkä hihnoja, koska ne eivät ole oikeastikaan vapaana ja taide- ja studiokuvat on sitten erikseen. Valvottua ulkoilua kannattavana ja kyseistä asiaa ajavana tuntisin oloni tyhmäksi, jos sitten tietokoneella poistaisin kaikki siihen viittaavat merkit.

‟Yksi pieni kissa muuttaa paluun tyhjään taloon kotiinpaluuksi„